Vietettiin kesälomalla siis paljon aikaa siskon ja sen koiran kanssa niin kuin blogikuvista on varmaan käynyt ilmi. Se koiruli oli vaan niin ihana ja seurallinen. Olihan siitä koirasta tietty oma vaivansa, kun aamulla joutui heti ensimmäisenä kiikuttamaan sen ulos ja illalla viimeisenä tietty samoin ja toki siinä välissäkin. Olishan meillä kuitenkin apulainen auttamassa siinä ulkoilutuksessa ;). Ei vaan, en mä sen varaan laske.
Pentuna se pitäis opettaa sisäsiistiksi ja kai sille täytyis opettaa jotain tapojakin. Ei saisi kerjätä pöydästä yms. Mutta silti... Jo tossa äsken kattelin pienien koirien kuvia netistä ja luin mikä koira sopisi koira-allergisille.
Mitenköhän sen koiran sais opetettua ettei se söis ihan kaikkea niin kuin kälyn koira :). Jos pöydälle on jäänyt jotain ruokaa, niin ennenkuin ennättää selkänsä kääntää ruoka on jo hävinnyt parempiin suihin. Jos pidät ruokaa liian kauan kädessä voi olla, että sitä ei enää kohta ole :). Monta hauskaa tapausta on sattunut sen koiran kanssa.
Koiran ottamisessa on vaan yks ongelma, kun mies ja nuorimmainen on allergisia koirille. Villakoirahan olisi juuri oikeanlainen koira silloin. Uskaltaisikohan ottaa sen riskin, että ottaa sen koiran? Mitä jos sen joutuisi antamaan sitten pois allergiaoireiden takia? Toisaalta luin kyllä netin keskustelupalstoilta, että villakoira ei ole aiheuttanut oireita astmaatikoille tai allergisille. Uskaltaiskohan luottaa...
Täytyypä soittaa siskolle, jotta saan nähdän sen pienen koirulin. Vasta eilen sen kyllä näin...
Hauskin kommentti mitä pikku koirulista on kuultu, että käykö se pattereilla.
Kuumeisin terveisin
Tiina
Hauskin kommentti mitä pikku koirulista on kuultu, että käykö se pattereilla.
Kuumeisin terveisin
Tiina
Post a Comment