The girl with seven names ja vähän muutakin

Mä oon varmaan entisessä elämässä ollut kirjakauppias :). Mä voisin viettää kirjakaupassa aikaa vaikka kuinka paljon. Ensin tutustua uusiin kirjoihin ja sen jälkeen siirtyä paperiosastolle hipelöimään kaikkia ihania muistivihkoja, kyniä, almanakkoja yms.

Täällä on aivan ihana japanilaista alkuperää oleva kirjakauppa nimeltään Kinokuniya. Kirjoja on siellä ihan älyttömästi ja mikä parasta siellä voi ottaa kirjan hyllystä ja aivan vapaasti istahtaa vaikka lattialle lukemaan sitä. Kukaan ei tule sanomaan siitä vaan päinvastoin se on täällä tapana.

Eilen halusin käydä Kinokuniyassa ostamassa yhden kirjan, josta oli juttu paikallisessa sanomalehdessä Straits Timesissa. The Girl with seven names kertoo pohjois-korealaisesta loikkarista, joka 17-vuotiaana pakeni kotimaastaan Kiinaan.

Aloitin lukemaan sitä tänään ja jäin samantien koukkuun. Voin jo nyt suositella sitä luettavaksi.

Tarttuihin sieltä kaupasta muutakin kuten Singaporen 50-vuotis syntymäpäiväksi painettu kirja, joka kertoo erilaisista asioista Singaporessa.

Vielä on pakko mainita, että täällä on myös niin ihana paperikauppa nimeltään Kikki.K. Perustaja on alkujaan ruotsalainen. Alkuvuodesta ostin sieltä paperisen kalenterin. En voi siirtyä käyttämään kännykän kalenteria, kun se ei ole läheskään näin ihana, vai mitä ootte mieltä?

Have a nice week!

Tiina

Kiemuroita, kuvioita ja eri värejä

Kaikkeen sitä ihminen hurahtaa. Koulussa kyllä tykkäsin kuviksesta enemmän kuin musiikista ja oon aina tykännyt askarrella mutta... että nyt sitten aloitin aikuisiässä värittämisen :0.

Kesällä jo kuulin serkulta, että Ruotsissa oli aivan ihania värityskirjoja aikuisille. Meidän oli tarkoitus käydä kyselemässä niitä Stockalta, mutta jotenkin se sitten vaan jäi.

Täällä kävin kirjakaupassa viime viikolla ja vahingossa silmiini osui erilaisia värityskirjoja aikuisille. Rupesin niitä sitten selailemaan ja heti tuli sellainen fiilis, että tuommoinen on saatava. Meinasi iskeä valinnan vaikeus, sillä niitä oli nimittäin niin montaa sorttia.

Tämä on oikein mukavaa puuhastelua kun ei ole muutakaan tekemistä. Voi värittää, kuunnella musiikkia ja antaa ajatusten lentää. Värittäminen edistyy yllättävän hitaasti ainakin tässä mun kirjassa. Siinä on nimittäin niin monia kiemuroita kuvissa. Eihän se mitään. Aikaa mulla on :).

Huomaatteko muuten, että noi värityskirjan kuviot sopivat hyvin tohon mun pöytään ;).

Voin suositella värittämistä lämpimästi. Nytkin jo oikein sormia syyhyttää, että pääsisikö jo värittämään. Katsotaan sitten kuinka kauan tämä innostus kestää. Yleensä innostun uusista asioista helposti mutta sitten ne saattaa hetken päästä jäädä. 

Tässä nyt ei kuitenkaan suurta vahinkoa tapahdu vaikka en kauan jaksaisi värittää. Välineisiin ei tällä kertaa mennyt juurikaan rahaa, ainoastaan kirja ja kynät.

Ai että, ihminen voi tulla pienistä asioista iloiseksi :). 

Mukavaa sunnuntaita,

Tiina

Parvekkeen uudet tyynyt

Suurimman osan elämästäni olen asunut kerrostalossa. Pihaa en ole sen kummemmin kaivannut mutta parveke on aina ollut tärkeä. Kesäisin syötiin usein siskon kanssa aamupala parvekkeella, jos ilma sen vaan salli. Käytiin siellä  myös usein retkellä. Levitettiin filtti ja ruvettiin syömään eväitä :).

Pienenä selityksenä kylttiin, että meidän condon nimi on The Seaview.

Täällä meillä on ihan kivan kokoinen parveke ja siellä juodaan usein päiväkahvit. Lauantai-iltaisin saatetaan istuskella siellä ja ihailla auringonlaskua.

Ei siis ihme, että haluan parvekkeen olevan viihtyisä. Toin Suomesta muutamia Pentikin raidallisia tyynyjä ja heti parvekkeelle tuli raikkaampi väritys. Kukat on kasvaneet tosi paljon sitten ostamisen. Meidän apulainen taitaa olla oikea viherpeukalo.

Eilen vietiin meidän pikku koira parvekkeelle ekan kerran. Se oli siellä ihan ihmeissään. Ei olla vielä voitu viedä sitä oikeasti ulos, kun täällä on jotain ihmeellisiä sydänmatoja. Jos koira syö sellaisen madon, se menee kuulemma koiran sydämeen ja syö sitä. Se voi olla menoa sitten :(. Onneksi siihen on olemassa lääkitys.

Parasta meidän parvekkeessa on se, että siellä voi tosiaan olla. Meri on niin lähellä, että partsilla käy usein kiva tuuli. Edellisen asunnon parvekkeella ei juurikaan voitu olla, koska siellä oli aina liian kuuma eikä siellä tuullut koskaan.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

/Tiina

Ulkosuomalaisen tuliaisia Singaporeen

Hesarissa oli sunnuntaina 9.8.15 Annamaria Sipilän hyvä kirjoitus ulkosuomalaisen Suomi-lomasta:Liian iso annos Suomea tuo kamalan krapulan. Monet kohdat osuivat ja upposivat mutta ihan kaikkea en kyllä pysty allekirjoittamaan.

Parhaiten varmaan kolahti tämä shoppailupuoli. En tiedä mikä iskee mutta aina on tosiaan ostettava suomalaisia tuotteita kuten ruisleipää, salmiakkia, suklaata ja astioita. Muutenkin tulee pistäydyttyä moneen kertaan loman aikana mm. Marimekossa. Ennen kun asuimme Suomessa niin hyvä, jos kävin Marimekossa kerran vuodessa :0.

Nämä Marimekon puukengät ostin varmaan ensimmäiseltä Suomi-lomalta. Tulee ihan lapsuus mieleen. Silloin juostiin kerrostalon neljännestä kerroksesta naapurin tyttöjen kanssa portaat alas puukengät kolisten. Välillä tuli vähän valituksia... Paljon oon näitä käyttänyt ja hyvin on kestänyt. Taattua laatua siis. Puukengät oli tänä kesänä in Tukholmassa. Niitä nimittäinen näkyi vähän joka kenkäkaupassa ja katukuvassa.

Ajattelin kesällä, että rupean keräämään jotain kahvikuppisarjaa pikkuhiljaa. Silloin ei olisi niin paljon raahattavana Suomesta yhdellä kertaa. Kun päästiin Marimekkoon löysinkin kivat kupit ja lautaset Oiva-sarjasta. Ensin ostin vaan kaksi paria mutta sitten myöhemmin kuulin, että kupin kuvio (Siirtolapuutarha) onkin poistuva malli niin pakkohan oli ostaa neljä lisää :). Eihän siinä muuten mitään mutta taas piti raahata...

Jokunen vuosi sitten saatiin täältä yhdestä tilaisuudesta kaksi Ultima Thule- lasia. Pitihän niillekin ostaa kaverit. Nuorempana en edes tykännyt koko sarjasta mutta niin se maku muuttuu. Tänä vuonna tulee muuten kuluneeksi 100 vuotta Tapio Wirkkalan syntymästä. Nämä lasit hän suunnitteli Iittalalle ja taitavat olla kuuluisimmat hänen tuotannostaan.

Mutta kyllä ne ruotsalaisetkin osaavat. Alla olevan tarjottimen sain tuliaiseksi Göteborgista. Sen on suunnitellut Emelie Ek ja tarjottimen nimi on Mitt Göteborg. Tykkään siitä kovasti :).

Tällä kertaa onnistuin kuitenkin välttämään ylikilot matkalaukussa, kun olin jo saanut tungettua osan ostoksista miehen ja pojan laukkuun :).

Iloista keskiviikkoa!

Tiina

Uusi perheenjäsen

Saanko esitellä uuden perheenjäsenemme? Kaksi kuukautta vanha shih tzu tyttönen.

Pikkuista villakoiraa lähdettiin ostamaan mutta tämä pentu hurmasi meidät täydellisesti. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä  Oltiin onneksi tästäkin rodusta luettu etukäteen. Shih tzu on seurallinen, älykäs, leikkisä, valpas...  

Me ollaan ihan pakahtua onnesta tai siis ainakin mä ja nuorimmainen ;). Varasuunnitelmakin on tehty. Jos kävisi niin onnettomasti, että mies tai kuopus saisi allergiaoireita, mun sisko tai meidän esikoinen on luvannut ottaa tämän ihanuuden. Toivottavasti tähän ei jouduta menemään. Shih tzun samoin kuin villakoiran ei pitäisi aiheuttaa allergiaoireita.

Shih tzu tarkoittaa pientä leijonaa. Niitä on ilmeisesti aikoinaan lahjoitettu Tiibetin munkkiluostareista Kiinan keisarille pyhiksi leijonakoiriksi. 

Nyt en malta kirjoittaa enempää. Täytyy keskittyä pikku koiruliin. Tossa se pomppii vieressä. 

Ihanaa sunnuntaita :)

terveisin ONNELLINEN

Koirakuumeen kourissa

Mulla on ihan hirvee koirakuume, voih. Luulin jo, että se meni ohi mutta ei se mennytkään. Mietin vaan koko ajan sitä siskon pikku koirulia ja mitä sille kuuluu. 

Vietettiin kesälomalla siis paljon aikaa siskon ja sen koiran kanssa niin kuin blogikuvista on varmaan käynyt ilmi. Se koiruli oli vaan niin ihana ja seurallinen. Olihan siitä koirasta tietty oma vaivansa, kun aamulla joutui heti ensimmäisenä kiikuttamaan sen ulos ja illalla viimeisenä tietty samoin ja toki siinä välissäkin. Olishan meillä kuitenkin apulainen auttamassa siinä ulkoilutuksessa ;). Ei vaan, en mä sen varaan laske.

Pentuna se pitäis opettaa sisäsiistiksi ja kai sille täytyis opettaa jotain tapojakin. Ei saisi kerjätä pöydästä yms. Mutta silti... Jo tossa äsken kattelin pienien koirien kuvia netistä ja luin mikä koira sopisi koira-allergisille.

Mitenköhän sen koiran sais opetettua ettei se söis ihan kaikkea niin kuin kälyn koira :). Jos pöydälle on jäänyt jotain ruokaa, niin ennenkuin ennättää selkänsä kääntää ruoka on jo hävinnyt parempiin suihin. Jos pidät ruokaa liian kauan kädessä voi olla, että sitä ei enää kohta ole :).  Monta hauskaa tapausta on sattunut sen koiran kanssa. 

Koiran ottamisessa on vaan yks ongelma, kun mies ja nuorimmainen on allergisia koirille. Villakoirahan olisi juuri oikeanlainen koira silloin. Uskaltaisikohan ottaa sen riskin, että ottaa sen koiran? Mitä jos sen joutuisi antamaan sitten pois allergiaoireiden takia? Toisaalta luin kyllä netin keskustelupalstoilta, että villakoira ei ole aiheuttanut oireita astmaatikoille tai allergisille. Uskaltaiskohan luottaa...

Täytyypä soittaa siskolle, jotta saan nähdän sen pienen koirulin. Vasta eilen sen kyllä näin...

Hauskin kommentti mitä pikku koirulista on kuultu, että käykö se pattereilla.

Kuumeisin terveisin

Tiina

Jo hellittää...

...koti-ikävä. Milläs muulla tämän surkean olon saa pois kuin uudella matkalla :). Vaikka matka ei suuntaudukaan kotimaahan, niin hyvähän se on ihmisellä olla  aina seuraava matka tiedossa vaikka edelliseltä on vasta palattu, eikö vaan?

Lauantai-iltana istuttiin sitten iltaa ja aloimme miettiä seuraavaa matkaa. Kyllä sitä siinä sitten kummasti piristyi ;).

Saimme vihdoin tilattua esikoiselle liput, jotta hän pääsee tänne jouluksi ja uudeksi vuodeksi, jeij! Rupesimme sitten miettimään matkaa uudeksi vuodeksi. Viime vuonna oltiin Krabilla ja voitettiin siellä uuden vuoden illallisella pääpalkinto: kaksi yötä saman resortin villassa. Tokihan se tulee käyttää... ja käydä vaikka samalla jossain muuallakin Thaimaassa. Täältähän on Thaimaahan semmoinen parin tunnin lento, ei paha siis.

Johan tässä voisi lähteä Krabille vaikka heti, kun katselee näitä maisemia.

Parvekkeella istuessamme saimme nauttia Singaporen hävittäjien harjoittelua taivaalla. Singapore täyttää 9.8.15  50 vuotta ja täällä on silloin suuret juhlallisuudet. Hävittäjät ovat harjoitelleet joka lauantai-ilta koko heinäkuun ajan erilaisia muodostelmia. Aika hienon näköistä. En onnistunut saamaan kuvaa, kun koneet lentävät laivueena muodostaen numerot 5 ja 0. Ne menee nimittäin semmoista vauhtia. Sain kuitenkin yhden kuvan, haha.

Nyt kun uuden vuoden matka on järjestyksessä, niin voi seuraavaksi miettiä, että pääsisikö sitä syysloman aikoihin vielä jonnekin...

Ainakin on parempi mieli nyt :). Tänään kävin ensimmäistä kertaa joogassa pitkän kesätauon jälkeen. Olipa virkistävää. Eiköhän tämä tästä...

Love and Peace!

/Tiina

Päiväretki Fiskarsissa

En tosiaan pääse irti Suomi-moodista :(. Täällä mietin, että mitähän ne sukulaiset ja ne ystävät nyt puuhaavat ja miten niiden lomat sujuvat yms. Olen ollut Suomi-ikävässäni ja miettinyt, että miten saisi sen arjen taas rullaamaan. Mies lohdutti, että joka vuosi kotiinpaluun jälkeen olen ollut samanlainen. En kyllä muista :0. Musta tuntuu, että tänä vuonna ottaa todella koville tämä arkeen paluu... 

No, kyllä se viimeistään viikon kuluttua helpottaa, kun nuorimmaisen koulu alkaa. Kyse ei kuitenkaan ole siitä ettenkö viihtyisi täällä mutta kun ne kaikki sukulaiset ja ystävät ovat siellä Suomessa :(. Ei taida ihan heti löytyä ratkaisua tähän ongelmaan, voih.

Jotta se ikävä helpottaisi rupesin katselemaan kuvia Fiskarsin reissulta. Jos joku ei tiedä mikä Fiskars on niin täältä voi lukea lisää: Fiskarsin historia.

Päiväretkelle lähdettiin yhtenä heinäkuun aamuna. Fiskars on noin 100 km länteen Helsingistä, joten ajomatka ei ollut kovin pitkä. 

Perille päästiin onnellisesti ja eiköhän aina niin kuin retkillä yleensäkin käy, että heti tuli nälkä. Suuntasimme sitten kohti ravintola Kuparipajaa.

Tarjolla oli sekä buffet-lounas että a la carten valikoima. Söimme listalta ja ruoka oli erittäin maittavaa.

Ruoan jälkeen suuntasimme ulos kävelemään ja vähän shoppailemaan. 

Kävimme myös torilla.

Fiskarsissa on monia mukavia putiikkeja mutta kaikissa emme päässeet käymään. Yhtä koiraa ja yhtä lasta ei niin kovasti putiikit kiinnostaneet. Tarpeeksi saimme kuitenkin käytyä :). Mäkin ostin Desicolta kynttilöitä ihan niin kuin niitä ei Singaporesta saisi. Mut oli aika kivan värisiä...

Kahvilla käytiin lopuksi. Päädyimme mukavan kahvilan sisäpihan terassille. Kahvilassa oli juuri leivottu korvapuusteja. Niitähän oli pakko maistaa eivätkä ne tuottaneet pettymystä :).

Oikein oli onnistunut päivä. Jos ei ole koskaan käynyt Fiskarsissa, niin kannattaa käydä. Siellä on hyviä ravintoloita, kahviloita, kauppoja ja kivoja maisemia. 

Hauskaa viikonloppua!

terveisin Tiina