Juhlahumua

Yksistä ylioppilasjuhlista on selvitty. Kivat juhlat ja kivat vieraat :). Isommat juhlat vietetään vielä sukulaisten ja ystävien kanssa Suomessa. Kyllä oli haikea ja huikea hetki, kun keskimmäinen poika kirjoitti täällä ylioppilaaksi. Ennen kuin edes koululle päästiin kostuivat silmäkulmat, kun luin miehen kirjoittamaa valmistujaiskorttia pojalle, nyyh.

On se vaan suuri hetki, kun näkee oman pojan seisomassa siellä muiden joukossa:). Hyvin tuli mieleen M:n ensimmäinen koulupäivä. Mikä tie on kuljettu, että ollaan päästy tähän asti vaikka nopeastihan aika on mennyt, kun sitä katsoo taaksepäin. 

Todistusten jaon jälkeen lakit heitettiin ilmaan ihan kuin amerikkalaisissa elokuvissa. Se näytti hauskalta. Omaa hattua ei sitten enää löytynytkään. Meillä on nyt jonkun japanilaisen hattu. Eipä se haittaa. Täytyy kumminkin ostaa vielä suomalainen hattu ja siihen IB-lyyra.

Oli liikuttava ja helpottava tunne, kun todistukset jaettiin. Tuntuu, että on taas saanut yhden pienen ihmisen tolpilleen ja elämän alkuun. Omista lakkiaisista muistaa miten mahtava tunne se oli, kun painoi valkolakin päähänsä. Koko maailma oli mahdollisuuksia täynnä.

Lauantai-iltana tuli sitten ystäviä kylään ja maljoja kilisteltiin ahkerasti ;). Vastavalmistunut häipyi ruoan jälkeen tyttöystävänsä ja kavereidensa kanssa juhlimaan. 

Mukavaa maanantaina! Täällä onkin ollut tänään vapaapäivä.

terveisin Tiina