Niin ihania astioita

Tänään aamulla rupesin katselemaan meidän äidin aika uuden astiakaapin sisältöä. Astiakaappi piti ostaa, jotta astioita saatiin esille ihailtavaksi :). Muutenhan ne ois vaan pölyttynyt kaapissa.

Että yhdellä ihmisellä voi olla niin paljon astioita :0. Ei ole vaikea arvata mistä se mun ihastus astioihin on alkanut, meidän äidiltä. Sehän on jo monta kertaa päättänyt, että se ei osta enää yhtään uutta astiaa mutta mutta... kummasti ne astiat vaan aina ovat lisääntynyt, kun tulen käymään. Uusin villitys on, että se ostaa vaikka toisen kahviastiaston, jotta me siskon kanssa saamme sitten aikanamme omat astiastot. Tollasia puheita en kyllä välitä kuunnella yhtään :(.

Alla yksi kahviastiasto, joka meillä oli jo, kun olin lapsi. 

Meidän äiti on ostanut itselleen kaikenlaisia astioita: uusia, vanhoja, suomalaisia, ulkolaisia, kalliita, halpoja yms. Taitaa olla todellinen keräilijä vaiko sitten hamsteri ;).

Alla olevat japanilaiset kulhot mamma on raahannut Singaporesta.

Nämä japanilaiset astiat olen minä puolestani raahannut Singaporesta. Ai niin, paitsi valurautasen teekannun toin Japanista.

Alla olevassa kuvassa näkyvä hopeitu pikkuinen tarjoilutynnyri, jossa on lasipurkki sisällä, on äidinäidin peruja ja toinen ostettu kirpputorilta (jotta molemmille tytöille jää sitten yksi, nyyh). Kuparinen puuvarsinen pieni kasari on äidinisänäidiltä (lähes 100 vuotta vanha) peritty. Se on tarkoitettu voisulan tarjoamiseen.

Tässä vielä koko kaappi komeudessaan:

Tässä esittelyssä oli vain murto-osa kaikista astioista. 

Jatkuu seuraavassa numerossa... tai ainakin joskus :).

/Tiina